Movt dáhpáhuvvá aborta?
Leat guokte vuogi movt abortta sáhttá dahkat; kirurgalaš ja medisiinnalaš. Goappá vugiin dan dahká lea dan duohken man guhkás leat ollen áhpehis dilis, ja leat go eará medisiinnalaš áššit maid ferte vuhtiiváldit.
Don beasat friddja vállje goappá háliidat, kirurgalaš dahje medisiinnalaš abortta, nu guhká go lea bealuštahtti medisiinnalaččat. Kirurgalaš aborta dahkko buohcciviesus, medisiinnalaš aborta fas ruovttus dahje buohcciviesus.
Álgoiskan
Sihke medisiinnalaš ja kirurgalaš abortta oktavuođas, oaččut áiggi buohccivissui dahkat álgoiskama. Álgoiskamis mihtidit du varradeattu ja guldalit váimmu ja geahppáid, ja gehččet ultrajietnarusttegiin juste man galle vahkku don leat leamaš áhpeheapmin. Iskan lea siskkáldas uldajietnadutkamuš, lea guhkes sággi mii coggojuvvo cinnái.
Kirurgalaš aborta?
Kirurgalaš aborta lea smávit čuohpadeapmi mainna dábálaččat oaččut narkosa, muhto sáhttá maiddái leat dušše cinni jámihuhttin ovdal. Čuohpadeapmi ádjána su. 10 minuhta, ja dat dahkko seakka bohciin mainna goaŧu sisdoallu njamistuvvo olggos ovdalgo ráhpot olggos vuossamáttacuoccaid. Don leat goziheame vuolde ossodagas muhtun diimmuid ovdalgo beasat vuolgit ruoktot. Jus leat bákčasat maŋŋel čuohpadeami, de fállet dutnje dálkasiid bákčasiid vuostá.
Medisiinnalaš aborta?
Medisiinnalaš abortta sáhttá dahkat ruovttus dahje buohcciviesus. Don beasat friddja válljet válddát go abortta ruovttus dahje buohcciviesus dáid eavttuid vuođul: Jus áiggut ruovttus váldit, de fertet leat badjel 18 jagi ja dus ferte leat rávis olmmoš iežat luhtte. Dasa lassin fertet leat dearvvaš, ja áhpehisvuohta ferte leat bistán unnit go 9 vahkku.
Maŋŋel abortta
Eatnasiin unnugoahtá vardin maŋŋel 2-3 vuosttaš vahkku. Nu guhká go varddát de galggat geavahit ravssa. Tampoŋŋa sáhttá dagahit infekšuvnna ja danin ii galgga dan geavahit. Don berret garvit anašeami ja lávggodeami guokte vuosttaš vahkku maŋŋel abortta dahje nu guhká go varddát. Riššudit gal manná bures.
Dábáleamos givssit maŋŋel abortta leat vardin ja čoavjebákčasat. Infekšuvdnavárra gal lea unni. Ii leat fásta doavttiriskan maŋŋel abortta, muhto galggat váldit áhpehisvuođaiskosa njeallje vahkku maŋŋel vai leat sihkar ahte áhpehisvuohta lea botkejuvvon (su. 1 čuođi olbmos leat ain áhpeheamit maŋŋel medisiinnalaš abortta). Jus mánnodávda ii álgge fas 4-6 vahkku maŋŋel, de berret váldit áhpehisvuođaiskosa dahje váldit oktavuođa doaktáriin gávnnahit leat go ain áhpeheapme.
Dábálaččat eai láve fysalaš váttisvuođat maŋŋel medisiinnalaš dahje kirurgalaš abortta, muhto lea goitge dehálaš ahte válddát buohcciviesuin oktavuođa jus:
- varddát eanet go guhtta idjaravssa čađa guovtti diimmus siste
- oaččut febera
- jus leat bákčasat eambbo go 14 beaivvi
- jus valjit varddát ja leat gillomat eambbo go 14 beaivvi
- varddát eambbo go njeallje vahkku
Vardin maŋŋel abortta
Lea dábálaš vardit 2-3 vahkku maŋŋel abortta. Nu guhká go varddát galggat geavahit ravssa it ge tampoŋŋa dahje mánnodávdagohpu. Váldde oktavuođa buohcciviesuin jus varddát eambbo go 6 idjaravssa/stuoraravssa čađa 2 diimmu siste, dahje jus varddát olu gillomiid eambbo go 14 beaivvi.
Dárbbašat go don ságastit ovttainge?
Amatheas deaivvadat dearvvašvuođabargiiguin geain lea guhkes hárjáneapmi ságastallat abortta birra. Mii leat bealátkeahtes dearvvašvuođabálvalus, mis lea jávohisgeasku ja mii veahkehit du dan dilis mas don leat ja dainna válggain maid leat dahkan. Don oaččut min lusa boahtit akto, guimmiin fárrolaga dahje suinna geainna don leat šaddan áhpeheapmin.
Visot min bálvalusat leat nuvttá. Mii fállat ságastallama dárogillii, sámegillii ja eŋgelasgillii, eará gielaide diŋgot dulkka. Ságastallan bistá sullii diimmu, ja mii sáhttit deaivvadit video dahje telefovnna bokte, dahje min kantuvrrain. Don mearridat ieš galle háve dárbbašat ságastallama, de soahpat dan ovttas.
Kilde: Helsenorge